Metsästysseura Kiuas ry:n tarkastamat ja hyväksymät säännöt astuvat voimaan 6.3.2025.
*******************************************************************************************
Voimassaolevat säännöt
Voimassaolon alku: 06.03.2025 09:04:22
1 §
Yhdistyksen nimi on Metsästysseura Kiuas ry. Yhdistyksen kotipaikka on Pello. Yhdistyksen
toimialueena on Pellon kunnan Lampsijärven, Raanujärven Ylipään ja Korpilompolon kylät
sekä Ylitornion kunnan Jolanginkylä. Yhdistys on perustettu 21.5.1967. Yhdistyksen kielenä
käytetään suomenkieltä. Yhdistys on Pellon Riistanhoitoyhdistyksen jäsen.
2 §
SEURAN TARKOITUS
Metsästysseura Kiuas ry:n tarkoituksena on harjoittaa
1) järkiperäistä metsästystä;
2) riistanhoito ja luonnonsuojelutoimintaa;
3) metsästysampumaurheilua ja
4) kenneltoimintaa
3 §
SEURAN TOIMINTAMUODOT
Tarkoitustaan Metsästysseura Kiuas ry. toteuttaa
1) hankkimalla käyttöönsä metsästys ja riistanhoitoalueita;
2) suorittamalla riistanhoitotöitä;
3) valvomalla metsästys- ja riistanhoitoalueellaan tapahtuvaa metsästystä;
4) seuraamalla toimialueensa riistatilannetta;
5) huolehtimalla luonnonsuojeluun liittyvistä käytännön toimista;
6) kouluttamalla jäseniään;
7) järjestämällä metsästys- ja urheiluammunnan suoritus- ja kilpailutilaisuuksia, mitä varten
seura voi asianomaisella luvalla rakentaa ja ylläpitää ampumarataa;
8) edistämällä metsästyskoiraseuratoimintaa
9) tarjoamalla nuorille mahdollisuuksia tutustua ja osallistua toimintaan;
10) omistaa seuran toimintansa varten tarpeellista ja kiinteää omaisuutta tai kiinteistöjä.
4 §
SEURAN JÄSENET
Metsästysseura Kiuas ry:n varsinaisiksi tai koejäseniksi hallitus voi hyväksyä henkilön, joka
hyväksyy seuran tarkoituksen ja sitoutuu noudattamaan seuran ja Pellon RHy:n sääntöjä
sekä Riistakeskus Lapin seuroille ja metsästykseen antamia päätöksiä.
Metsästysseura Kiuas ry:n hallitus hyväksyy tai hylkää uudet jäsenet seuraavien ehtojen
mukaan:
1) jäsenyyden voivat saada seuran alueella asuvat henkilöt;
2) kaikki seuralle metsästyskelpoista maata vuokranneet ja heidän perheenjäsenet avo- ja
aviopuolisoineen;
3) seuralle metsästysmaata vuokrannut henkilö, yhteisö tai yhdistys voi esittää seuran
jäseneksi sellaisen henkilön, joka ei täytä ehtoja 1 tai kaksi;
4) hallitus voi, mikäli jäseneksi hakeva ei täytä edellä mainittuja ehtoja, myöntää
koejäsenyyden.
Koejäsenyys kestää enintään kaksi vuotta, minkä ajan kuluessa seuran hallituksen on
päätettävä koejäsenen hyväksymisestä tai hylkäämisestä seuran varsinaiseksi jäseneksi.
Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä ja seuran
kokouksen päätöksellä kutsua henkilö, joka on erittäin huomattavasti edistänyt seuran
toimintaa. Kunniapuheenjohtajan ja kunniajäsenen arvo on elinikäinen.
Kannatusjäseneksi seuranhallitus voi hyväksyä henkilön tai oikeustoimikelpoisen yhteisön,
joka haluaa tukea seuran toimintaa, joko rahallisesti tai talkootyöllään. Kannatusjäsenellä on
puhe- ja läsnäolo-oikeus seuran kokouksissa, mutta ei äänioikeutta. Kannatusjäsenellä ei ole
metsästysoikeutta seuran alueilla.
5 §
JÄSENEN VELVOITTEET JA MAKSUT
Jäsen on velvollinen noudattamaan metsästystä harjoittaessaan ja muussa toiminnassa
seuran sääntöjä ja päätöksiä sekä suorittamaan seuraan liittyessään liittymismaksun ja
kesäkuun loppuun mennessä vuotuisen jäsenmaksun, jonka suuruuden seuran talvikokous
vuosittain määrää.
Jäsen on velvollinen vuokraamaan vastikkeetta seuran alueen sisällä tai alueeseen liittyvien
omistamiensa maiden metsästysoikeuden seuran käyttöön. Velvollisuus koskee koko
jäsenenä olon aikaa.
Koejäseneltä ei peritä liittymismaksua, eikä hänellä ole äänioikeutta. Muutoin koejäsenellä on
samat oikeudet ja velvollisuudet kuin varsinaisella jäsenellä paitsi, että koejäsen voi
metsästää ainoastaan sopimalla metsästyksestä varsinaisen jäsenen kanssa. Koejäsenen
hirvijahtiin osallistumisesta päättää seuran hallitus.
Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsen ovat vapautetut jäsenmaksuista ja riistanhoitovelvoitteista.
Kannatusjäseneltä ei peritä liittymismaksua, eikä hänellä ole riistanhoitovelvoitetta.
Vuotuinen tai kertakaikkinen kannatusjäsenmaksu määrätään vuosittain erikseen seuran
talvikokouksessa.
Riistanhoito- ja ilmoitusvelvoite
Jäsen on myös velvollinen;
1) suorittamaan riistanhoitotyötä vähintään seuran talvikokouksen vuosittain vahvistaman
riistanhoitovelvoitteen edellyttämän määrän ja pitämään luetteloa kaikista suorittamistaan
riistahoitotoimenpiteistä sekä pyytämästään riistasta sekä;
2) tarvittaessa tekemään näistä vuosittain ilmoituksen seuran hallitukselle tai seuran
riistanhoitotoimikunnalle.
Riistanhoitovelvoitemaksu
Jäsen, joka ei ota osaa riistanhoitotyöhön on velvollinen suorittamaan seuralle
riistahoitovelvoitemaksun, jonka suuruuden vahvistaa seuran talvikokous vuosittain.
Seuran hallitus voi vapauttaa jäsenen edellä mainituista maksuista, korkean iän, sairauden,
työttömyyden tms. perustellun syyn vuoksi.
6 §
SEURASTA EROAMINEN
Jäsenellä on oikeus erota seurasta milloin tahansa, ilmoittamalla siitä kirjallisesti seuran
hallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Jäsen voi myös erota ilmoittamalla siitä seuran
kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.
7 §
SEURASTA EROTTAMINEN
Seuran hallitus voi erottaa jäsenen, joka
1) laiminlyö näissä säännöissä mainittujen maksujen suorittamisen kahden vuoden ajalta;
2) toimii yhdistyksen sääntöjen ja hyvien metsästäjätapojen vastaisesti;
3) rikkoo metsästystä koskevia lakeja, asetuksia ja määräyksiä tai tuomitaan oikeudessa
metsästyslain rikkomisesta;
4) toimii seuran tarkoitusperien vastaisesti ja
5) jos metsästysmaanomistaja ei uudista vuokrasopimusta vuokrakauden päättyessä, seuran
hallitus voi erottaa kyseessä olevan vuokrasopimuksen perusteella seuraan hyväksytyt
jäsenet sekä;
6) pidättäytyy vuokraamasta seuran metsästysalueen sisällä tai alueeseen liittyvien
omistamiensa maiden metsästysoikeutta seuralle.
7) henkilö, jonka seuran hallitus on hyväksynyt jäseneksi, ei kahden vuoden kuluttua
jäseneksi hyväksymisestä ole suorittanut liittymismaksua, katsotaan hänen jäsenyytensä
rauenneeksi.
Ennen päätöksentekoa hallituksen on varattava asianomaiselle jäsenelle mahdollisuus tulla
kuulluksi asiassa, jollei erottamisen syynä ole näissä säännöissä mainittujen maksujen
maksamatta jättäminen. Erotetulla on oikeus vedota seuran seuraavaan kokoukseen.
Vetoomuus on annettava tiedoksi kirjallisesti seuran hallitukselle 30 päivän kuluessa
kirjallisen erottamispäätöksen postituspäivästä päivää lukuun ottamatta. Ellei vetoomusta
esitetä edellä mainitussa järjestyksessä, tulee erottamispäätös voimaan heti määräajan
päätyttyä. Muussa tapauksessa jäsen katsotaan erotetuksi vasta sitten, kun seuran kokous
on vahvistanut erottamispäätöksen. Eroava tai erotettu jäsen on velvollinen suorittamaan
ennen jäsensuhteen lakkaamista hänelle kuuluvat maksut, eikä hänellä ole oikeutta saada
mitään seuran kiinteästä tai irtaimesta omaisuudesta.
8 §
SEURAN VARSINAISET JA YLIMÄÄRÄISET KOKOUKSET
Seura pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta, joista talvikokous pidetään helmikuun
loppuun mennessä ja kesäkokous kesä-syyskuussa. Kokouksen paikan ja tarkemman ajan
määrää hallitus.
Kutsu varsinaiseen ja ylimääräiseen seuran kokoukseen on saatettava jäsenten tietoon
vähintään seitsemän (7) päivää ennen kokousta yhdistyksen verkkosivuilla, sähköpostilla tai
niitä vastaavalla tavalla.
9 §
TALVIKOKOUSASIAT
Talvikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1) Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi
ääntenlaskijaa;
2) Todetaan kokouksen laillisuus;
3) Hyväksytään työjärjestys;
4) Esitetään seuran toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto edelliseltä
vuodelta ja päätetään tilien hyväksymisestä ja tilinpäätöksen vahvistamisesta;
5) Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille;
6) Toimitetaan hallituksen puheenjohtajan vaali;
7) Toimitetaan hallituksen jäsenten vaali erovuoroisten tilalle;
8) Toimitetaan hirvieläinten metsästyksen johtajan ja varajohtajan vaali;
9) Toimitetaan kahden toiminnantarkastajan ja heidän henkilökohtaisten varahenkilöiden
vaalialkaneelle toimintavuodelle;
10) Vahvistetaan toiminta- ja riistanhoitosuunnitelma alkanutta toiminta vuotta varten ja
määrätään jäsenten riistanhoitovelvoitteet sekä päätetään mahdollisen
riistanhoitovelvoitemaksun määräämisestä ja suuruudesta:
11) Päätetään seuran liittymis- ja jäsenmaksun suuruudesta, kannattavien henkilöjäsenten
vuotuisesta ja kertakaikkisesta kannattajajäsenmaksusta sekä kannattavien yhteisöjäsenten
vuotuisesta ja kertakaikkisesta kannattajajäsenmaksusta.
12) Vahvistetaan alkaneen vuoden tulo- ja menoarvio:
13) Käsitellään mahdolliset seuran jäsenten erottamistapaukset, milloin seuran jäsen on
sääntöjen 7 §:n mukaan saattanut erottamisensa seuran kokouksen ratkaistavaksi;
14) Vahvistetaan seuran edustajat ja heidän varaedustajat piirikokouksiin;
15) Käsitellään muut hallituksen tai seuran jäsenten hallitukselle vähintään kolme viikkoa
ennen talvikokousta esittämät ja kokouskutsussa mainitut asiat;
16) Keskustellaan muista mahdollisista esille tulevista asioista, joista ei kuitenkaan voida
tehdä päätöstä.
10 §
KESÄKOKOUSASIAT
Kesäkokouksessa päätetään seuran metsästysjärjestelyistä. Käsitellään muut hallituksen tai
seuran jäsenten hallitukselle vähintään kolme viikkoa ennen kokousta esittämät ja
kokouskutsussa mainitut asiat.
11 §
SEURAN YLIMÄÄRÄINEN KOKOUS
Seuran ylimääräinen kokous on pidettävä, kun seuran kokous niin päättää tai hallitus katsoo
siihen olevan aihetta taikka vähintään yksi kymmenesosa (1/10) seuran äänioikeutetuista
jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten vaatii. Jälkimmäisessä tapauksessa
vaatimus kokouksen pitämisestä on esitettävä kirjallisesti seuran hallitukselle. Ylimääräinen
kokous on pidettävä kahden kuukauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä.
Kokouskutsusta on voimassa, mitä sääntöjen 8 §:ssä on määrätty.
12 §
HIRVIKOKOUS
Päättää vuosittain hirven metsästysjärjestelyistä vahvistettujen hirvenmetsästyssääntöjen
mukaisesti ennen metsästyksen aloitusta.
13 §
PÖYTÄKIRJANPITÄMINEN
Seuran, sen hallituksen, toimikuntien, jaostojen ja valiokuntien kokouksissa on pidettävä
pöytäkirjaa. Seuran kokousten pöytäkirja on kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin
allekirjoitettava sekä valittujen tarkastajien tarkastettava.
14 §
SEURAN PÄÄTÖKSENTEKOJÄRJESTYS
Seuran päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten sattuessa tasan
ratkaisee puheenjohtajan ääni paitsi vaaleissa arpa. Jokaisella liittymismaksunsa ja
kokoukseen mennessä jäsenmaksunsa maksaneella jäsenellä kannattavia jäseniä lukuun
ottamatta on yksi ääni. Valtakirjalla ei saa äänestää.
Sääntöjen muuttamisesta, seuran purkamisesta tai seuran omaisuuden pääosan
luovuttamisesta koskevassa asiassa seuran päätökseksi tulee se mielipide, jota on
kannattanut vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestyksessä annetuista äänistä.
15 §
SEURAN TILI- JA TOIMINTAVUOSI
Seuran tili- ja toimintavuosi on kalenterivuosi. Hallituksen tulee luovuttaa tilit ja tilinpäätös
toiminnantarkastajille tarkastettavaksi vähintään kaksi viikkoa ennen talvikokousta.
Toiminnantarkastajien on annettava lausuntonsa hallitukselle viimeistään kaksi päivää ennen
talvikokousta.
16 §
SEURAN JOHTOKUNTA JA EROVUOROISUUS
Seuran toimintaa johtaa ja sen taloudenhoidosta sekä omaisuudesta huolehtii ja vastaa sekä
seuraa edustaa talvikokouksen valitsema hallitus. Hallitukseen kuuluu yhdeksi vuodeksi
valittu puheenjohtaja sekä kahdeksi vuodeksi valitut kahdeksan (8) jäsentä.
* Hallituksen jäsenistä on vuosittain erovuorossa puolet. Ensimmäisellä kerralla eroaa arvan
perusteella puolet hallituksen jäsenistä. Tämän jälkeen erovuoroisuus määräytyy vuoron
mukaan. Jos jäsen kesken toimikauttaan estyy tehtävänsä hoitamisesta, seuran kokous
valitsee hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi uuden jäsenen, mikäli katsoo sen
tarpeelliseksi. Hallitus valitsee täysi-ikäisten jäsentensä keskuudesta varapuheenjohtajan.
Lisäksi voidaan valita hallituksen ulkopuolelta sihteeri ja taloudenhoitaja. Hallituksen
ulkopuolelta valittu sihteeri osallistuu päätösten valmisteluun, eikä siten käytä hallituksen
kokouksissa päätösvaltaa. Sihteerillä on puheoikeus.
Puheenjohtaja voi toimia tehtävässään enintään viisi (5) peräkkäisen toimikauden ajan.
Tämän jälkeen puheenjohtajaksi tulee valita eri henkilö. Hallituksen jäsen voi toimia
hallituksen jäsenenä enintään kahden (2) peräkkäisen toimikauden ajan. Tämän jälkeen
hänen tilalleen tulee valita eri henkilö.
Henkilö ei voi toimia samanaikaisesti sekä hallituksen jäsenenä, että hirvenmetsästyksen
johtajana.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estynyt, varapuheenjohtajan kutsusta,
milloin nämä katsovat kokouksen tarpeelliseksi, tai kun puolet hallituksen jäsenistä sitä
kirjallisesti heiltä vaatii.
*Parillinen määrä
17 §
PÄÄTÖSVALTAISUUS
Hallitus on päätösvaltainen silloin, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessa
varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla.
18 §
SEURAN NIMENKIRJOITTAJAT
Seuran nimen kirjoittaa puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja tai sihteeri kukin erikseen.*
*Tarpeeton yliviivataan. Puheenjohtajalla tulee aina olla nimenkirjoitusoikeus.
19 §
HALLITUKSEN TEHTÄVÄT
Hallituksen tehtävänä on erityisesti
1) toimia seuran ylimpänä toimeenpanevana ja valvovana elimenä niin, että seuran
tarkoituksen ja tavoitteiden mukaiset toiminnat toteutetaan suunnitelman mukaisesti;
2) olla vastuussa seuran toiminnasta lakien ja asetusten mukaisesti;
3) suunnitella ja kehittää seuran kokonaistoimintaa sekä johtaa seuran toimintaa sen
tarkoituksen ja tavoitteiden mukaisesti;
4) vahvistaa tehtävänjako keskuudessaan sekä valita tarvittavat toimikunnat, valiokunnat,
jaostot ja työryhmät suorittamaan niille määrättyjä hallitukselle vastuullisia tehtäviä;
5) vastata seuran ulkopuolelle suuntautuvasta toiminnasta;
6) vastat jäsenliittojen ja piirien sääntöjen ja ohjeiden seuralle asettamista velvoitteista;
7) toimittaa riistanhoitoyhdistykselle pyydetyt toimintatiedot;
8) nimetä edustajat* Pellon RHY:n hallituksen kokouksiin, ellei seuran talvikokous ole asiasta
jo päättänyt ja päättää Pellon RHY:lle ja alueelliselle riistaneuvostolle (ARN) ja ja
Riistakeskus Lapille tehtävistä esityksistä;
9) vastata seuran kokousten antamista velvoitteista;
10) pitää seuran jäsenluetteloa;
11) hoitaa huolellisesti seuran taloutta ja omaisuutta;
12) hoitaa seuran tiedotustoimintaa;
13) hyväksyä ja erottaa jäsenet;
14) valita sekä tarvittaessa erottaa seuran toimihenkilöt;
15) päättää seuran ansiomerkkien ja huomionosoitusten myöntämisestä sekä tehdä esityksiä
muista huomionosoituksista;
16) tehdä metsästysvuokra- ja muut metsästysalueiden käyttöä koskevat sopimukset sekä;
17) ryhtyä kaikkiin toimenpiteisiin, joita seuran etu vaatii.
*Nimetään ao. piirijärjestöt ja yhdistykset, joiden kokouksiin seura haluaa nimetä
edustajansa. Nimetään ao. piirijärjestöt ja yhdistykset, joille haluttaessa voidaan tehdä
esityksiä.
20 §
SEURAN METSÄSTYSSÄÄNNÖT JA HIRVENMETSÄSTYSSÄÄNNÖT
Seuran yleiset metsästyssäännöt ja hirvenmetsästyssäännöt ja näihin tehtävät muutokset
vahvistetaan seuran kokouksissa.
21 §
SEURAN VAROJEN JA ARKISTON SIIRTO SEURAN PURKAUTUESSA
Jos seura puretaan, käytetään sen jäljelle jääneet varat viimeisen kokouksen päätöksen
mukaisesti johonkin seuran toimintaa lähellä olevaan tarkoitukseen. Seuran arkisto siirretään
Suomen Metsästysmuseoyhdistys – Jaktmuseiföreningen i Finland ry:lle (=Suomen
Metsästysmuseo).
Seuran purkautumisesta on tehtävä ilmoitus yhdistysrekisteriviranomaiselle*.
*Nimetään (esim. piirijärjestöt, riistanhoitoyhdistys).
22 §
MUUTA
Muutoin noudatettakoon mitä laissa yhdistyksistä on säädetty.
***********************************************************
