Hirvimetsälle lähtevien henkilöiden tulee perehtyä mm. alla olevaan hirvenmetsästyksen sääntöön.
Metsästysseura Kiuas ry. Vahvistettu 25.2.2024
HIRVENMETSÄSTYSSÄÄNTÖ
YLEISTÄ
1. Metsästyksen suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, hyviä metsästystapoja ja metsästysseuran sääntöjä sekä naapuriseurojen kanssa tehtyjä sopimuksia.
2. Metsästyksessä noudatetaan tasavertaisuusperiaatetta eli seurueen jäsenillä on yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet.
3. Seuran hirvenmetsästyssääntö käsitellään ja vahvistetaan vuosittain talvikokouksessa ja se saatetaan kaikkien seurueen jäsenten tietoon ennen metsästykseen ryhtymistä.
METSÄSTYSMAAT, YHTEISTOIMINTA
1. Seuran metsästysmaiden vuokrauksesta vastaa johtokunta tai sen erikseen valtuuttamat seuran jäsenet.
2. Metsästysalueista ylläpidetään kartastoa, joka on myös hirviseurueen käytössä.
3. Seura voi kuulua hirvenmetsästyksen ns. yhteislupaan. Yhteislupaan kuulumisen päättää hirvenmetsästyksen johtaja yhteistoiminnassa seuran johtokunnan kanssa.
4. Yhteydenpidon, neuvottelut ja sopimukset naapuriseurojen ja yhteislupakumppaneiden kanssa hoitaa metsästyksenjohtaja tai johtajana toimiva varajohtaja.
OSALLISTUMISOIKEUS JA SEURUEEN MUODOSTAMINEN
1. Hirvenmetsästyksen lupahakuun osallistumaan oikeutettuja ovat kaikki seuran jäsenet, joilla on voimassa oleva metsästyskortti, hirvenammuntakokeen suorituskortti ja seuran jäsenkortti.
2. Seuran hirviseurue muodostetaan vuosittain seuran hirvikokouksen yhteydessä.
3. Hirviseurueeseen liittyminen tapahtuu ilmoittamalla siitä metsästyksenjohtajalle viimeistään tammikuun 15. päivänä.
4. Hirviseurueeseen kuuluvalla jäsenellä on oltava maksettuna seuran jäsenmaksu ja lupamaksut viimeistään 30.6. mennessä. Mikäli erääntyneet maksut ovat suorittamatta em. määräaikana, jäsen ei voi osallistua metsästykseen eikä hänellä ole oikeutettu saaliiseen.
METSÄSTYKSEN JOHTO JA MUU TEHTÄVÄJAKO
1. Seuran hirvenmetsästyksen johtajan ja hänen varajohtajan valitsee vuosittain talvikokous, toimikausi kestää seuraavaan talvikokoukseen.
2. Hirvenmetsästyksen varajohtajat valitsee metsästyksenjohtaja.
METSÄSTYKSEN ALOITTAMINEN JA METSÄSTYSKÄYTÄNNÖT
1. Metsästyskauden aloittamisesta päätetään hirvikokouksessa.
2. Metsästysajoista päättää metsästyksenjohtaja.
3. Metsästys aloitetaan seuran kämpältä tai johtajan ilmoittamasta paikasta.
METSÄSTÄJÄN VELVOLLISUUDET
1. Pitää mukana tarvittavat lupapaperit ja käyttää asetuksen mukaista vaatetusta ja varustusta hirvenmetsästyksen aikana. Metsästysasetus 22 § (11.4.2013/270)
2. Tulee olla selvillä naapuripassien sijainnista ja turvallisista ampumasuunnista.
3. Ilmoittaa jahdista poistumisestaan johtajalle tai varajohtajalle.
4. Metsästykseen ei osallistuta päihdyttävien tai huumaavien aineiden vaikutuksen alaisena.
5. Noudatetaan hyviä metsästäjätapoja ja huomioidaan muut luonnossa liikkujat.
6. Ampuja vastaa saaliin kuljetuksesta, nylkemisestä ja nylkypaikan siistimisestä. Lisäksi ampuja vastaa saaliin kirjaamisesta Oma Riista järjestelmään. Jokainen metsästäjä on velvollinen kirjaamaan myös havainnot Oma Riistaan.
OSALLISTUMISVELVOLLISUUS
1. Hirviseurueen jäsenten velvollisuudesta osallistua metsästykseen päätetään hirviseurueen vuosittaisessa hirvikokouksessa. Seurueen jäsenet ovat velvollisia osallistumaan myös metsästykseen liittyviin oheistoimintoihin.
2. Metsästykseen liittyviksi oheistoiminnoiksi näissä säännöissä luetaan mm. saaliinkäsittelyyn liittyvät toimet, välinehuolto, saaliinkäsittelypaikan ja metsästysmajan puhtaanapito ja hoito, passipaikkahuolto sekä peijaiset valmisteluineen.
AMPUMATAITO, SAALIINKÄSITTELY
1. Jokaisella ampujana metsästykseen osallistuvalla on velvollisuus hankkia riittävän ampumataidon lisäksi riittävä valmius saaliin käsittelyvaiheisiin.
2. Saalista tai sen arvoa ei tule vaarantaa tarpeettomasti ampumalla, taitamattomalla armonlaukauksella /-silla, epähygienialla tai muulla tavalla.
3. Jokainen seurueen jäsen on velvollinen osallistumaan saaliin kuljetukseen ja käsittelyyn.
HAAVOITTUMISTILANNE
1. Ampujan tulee aina seurata tarkkaan hirven käyttäytyminen siihen ammutun laukauksen jälkeen.
2. Mikäli hirvi ei kaadu ampujan näkö- tai kuuloetäisyydelle, tämän tulee:
– ilmoittaa ennakolta sovitulla tavalla tilanteesta metsästyksenjohtajalle viipymättä.
– merkitä tarkoin ja selvästi oma paikkansa laukaisuhetkellä
– merkitä tarkoin ja selvästi hirven sijainti ampumahetkellä
Mikäli metsästyksenjohtaja ei ole toisin määrännyt, ampuja saa seurata haavoitetun hirven jälkiä, ne merkiten ja sotkematta enintään 300 metriä. Ammutun hirven jäljille lähteminen on aina ilmoitettava naapuripasseille.
KAATAJAMÄÄRITYS
Tulkintatilanteissa hirven kaatajaksi nimetään henkilö, joka on todennäköisemmin ampunut siihen ensimmäisenä tappavan osuman. Sellaiseksi katsotaan laukaus, joka normaalisti tappaa eläimen kahdessa tunnissa osumasta.
Tulkintatilanteissa kaatajan nimeämisen tekee metsästyksenjohtaja kuultuaan tapahtuman osapuolia ja muita todistajia.
Tulkintatilanteissa kaatajaksi on nimettävissä useampikin henkilö, jotka jakavat kaatajalle kuuluvan saalisosuuden keskenään.
SAALIIN JAKO
Kaadetun hirven pää mahdollisine sarvineen ja syötävät sisäelimet kuuluvat hirvenkaatajalle, pois lukien metsästysvieraat, joiden osuudesta sovitaan etukäteen.
Lihanjako päätetään hirvikokouksessa.
RIKKOMUSSEURAAMUKSET
Metsästyksenjohtaja ilmoittaa metsästyksen yhteydessä tapahtuneista metsästyslainsäädännön rikkomisista viranomaisille. Hänen velvollisuutensa on huolehtia myös muista säädösten edellyttämistä ilmoitusvelvollisuuksista.
Seuran sääntöjen, tämän metsästyssäännön, hyvien metsästystapojen tai metsästyksenjohtajan ohjeiden ja määräysten rikkomisen käsittelee metsästyksenjohtaja ja vähintään kaksi varajohtajaa yhdessä.
Rikkomuksesta annetaan seuran jäsenelle huomautus, viikon metsästyskielto tai vuoden loppuun kestävä metsästyskielto.
Huomautus annetaan erittäin lievistä rikkomuksista, viikon metsästyskielto tahattomasta rikkomuksesta ja vuoden loppuun kestävä metsästyskielto tahallisesta, välinpitämättömästä tai turvallisuutta vaarantavasta rikkomuksesta.
PEIJAISET
Peijaisryhmä toimii tiiviissä yhteistyössä seuran johtokunnan, metsästyksenjohtajiston ja hirviseurueen kanssa. Peijaispäivänä ei metsästetä.
KUSTANNUKSET
Hirviseurueen yhteisten kulujen yhteismäärä jaetaan tasan seurueen jako-osuuksilla olevien jäsenten kesken. Hirviseurueeseen ensimmäistä kertaa liittyvältä peritään liittymismaksu. Liittymismaksun suuruuden päättää vuosikokous.
Uusiksi jäseneksi luetaan ne, jotka eivät ole osallistuneet hirvenmetsästykseen vuosina 2018 tai 2019. Liittymismaksu on 100 euroa. Liittymismaksu peritään lihankäsittelytilojen hankinnasta aiheutuneiden kulujen kattamiseen.
METSÄSTYSVIERAAT
Hirviseurue voi ottaa jahteihinsa metsästysvieraita. Päätöksen vieraiden ottamisesta voi tehdä hirvenmetsästyksenjohtaja.
Metsästysvieraiden osalta päätökset jahtijärjestelyistä tekee metsästyksenjohtaja.
Vieraiden perehdyttäjistä päätetään ennen vieraan metsästyksen aloittamista.
Vierailta perittävistä maksuista päättää hirvenmetsästyksenjohtaja.
HAAVOITTUNUT SUURPETO
Haavoittuneesta suurpedosta on viipymättä ilmoitettava hirven metsästyksen johtajalle sekä noudatettava metsästyksen johtajan antamia ohjeita.
KOIRANOMISTAJAN VASTUU
Koiranomistaja/- haltija vastaa koirastaan ja sen tekemisistä hirvenmetsästyksen yhteydessä. Mahdollisista vahingoista on ilmoitettava viipymättä hirvenmetsästyksen johtajalle.
PORONRAATO MAASTOSSA
Metsästysseurueen jäsenen on viipymättä ilmoitettava hirven metsästyksen johtajalle maastossa havaitsemistaan poronraadoista, vahingoittuneesta porosta tai hirven raadosta.
METSÄSTYSSÄÄNNÖN TUNTEMUS
Jokainen seurueen jäsen ja metsästysvieras on velvollinen perehtymään vuosittain vahvistettavaan metsästyssääntöön ja noudattamaan sitä.
Tämä vahvistettu metsästyssääntö on seurueen jäsenten nähtävillä metsästysseuran majan ilmoitustaululla ja seuran kotisivuilla.
